{"id":646,"date":"2018-05-29T16:23:24","date_gmt":"2018-05-29T13:23:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/?p=646"},"modified":"2018-05-29T16:26:04","modified_gmt":"2018-05-29T13:26:04","slug":"muuttoa-ja-muuttumista","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/?p=646","title":{"rendered":"Muuttoa ja muuttumista"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 taas ollaan, muuttolaatikoiden keskell\u00e4, havahdun. K\u00e4yn mieless\u00e4ni l\u00e4pi menneit\u00e4 kuukausia, ihmettelen ajan nopeaa juoksua. Seuraava osoite on muutaman kilometrin etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin nykyinen \u2013 valummeko siis pikkuhiljaa Tampereelta takaisin Helsinkiin?<\/p>\n<p>Nyt ei ole sen aika. Matka on kesken. Onko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 mukaan poimittavaa vai onko tarkoitus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4nne jotakin \u2013 en tied\u00e4. Ehk\u00e4 molempia. Joskus uusi aukeaa vasta sit\u00e4 mukaa kuin vanha tekee tilaa.<\/p>\n<p>K\u00e4siini osui kirjastossa Suomen ortodoksisessa kirkossa vaikuttaneen Irinja Nikkasen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ty\u00f6st\u00e4 kertova kirja. Katkelma Nikkasen suomentamasta Pavel N. Evdokimovin tekstist\u00e4 pys\u00e4ytti: \u201c- &#8211; rukoileminen on keskeytym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 yhteytt\u00e4 Jumalaan ja taitoa tulkita Raamattua Sanan el\u00e4v\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olon valossa, Ainaolevan l\u00e4heisyyden hehkussa. Se ei merkitse miss\u00e4\u00e4n tapauksessa spekulaatiota tekstin johdosta, vaan ihmishengen ja Jumalan hengen &#8211; &#8211; v\u00e4list\u00e4 dialogia.\u201d Ja \u201cihminen ei spekuloi, vaan muovautuu uudelleen.\u201d (Hernberg: Kauneuden voimaa etsim\u00e4ss\u00e4, s.192-193)<\/p>\n<p>Kulunut vuosi on ollut juuri t\u00e4t\u00e4. Tavattoman raskas el\u00e4m\u00e4nvaihe miehen ty\u00f6paikan &amp; avioliittomme mylleryksineen, muuttoineen ja oman paikkamme etsimisineen on ollut yht\u00e4 aikaa syv\u00e4lle pudottava ja syv\u00e4lt\u00e4 muokkaava \u2013 voiko Pyh\u00e4n kohtaaminen olla jotakin muuta? Kun kaipaa dialogiin Jumalan kanssa unohtaa helposti, ettei ehdottoman Hyv\u00e4n kohtaaminen koskaan tapahdu ihmisen ehdoilla. Kuitenkin todellinen muutos ja kasvu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuvan vain kosketuksissa H\u00e4neen.<\/p>\n<p>Matkalla oleminen on uudelleen muovautumista. Sit\u00e4, ett\u00e4 kerta toisensa j\u00e4lkeen ottaa konkreettisen tai kuvaannollisen reppunsa ja l\u00e4htee liikkeelle, vaikka olisi turvallisempaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 aloilleen. Matkallaolijan on luotettava Tiehen, uskallettava astua eteenp\u00e4in silloinkin, kun jalat vapisevat ja syd\u00e4n v\u00e4p\u00e4tt\u00e4\u00e4 lampaanh\u00e4nt\u00e4n\u00e4 rintakeh\u00e4\u00e4 rikki. \u201cOle luja ja rohkea, \u00e4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 \u00e4l\u00e4k\u00e4 lannistu\u2026\u201d, vaikka et n\u00e4e mutkan taakse. Tai kun luulet n\u00e4kev\u00e4si, kun pelk\u00e4\u00e4t eniten muuttumattomuuden painoa, arjen harmaata, puristavaa kouraa.<\/p>\n<p>Banaanilaatikko toisensa j\u00e4lkeen t\u00e4yttyy tavarasta ja min\u00e4 jatkan dialogia, hengittelen Henke\u00e4 kodin kaaoksessa. Ihmettelen kulunutta aikaa ja itseeni piirtyneit\u00e4 kulumia &#8211; el\u00e4m\u00e4n merkkej\u00e4 vai Jumalan? Sill\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4. Ainut tarpeellinen on suostua keskusteluun, j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4h\u00e4n l\u00e4sn\u00e4oloon, el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 taas ollaan, muuttolaatikoiden keskell\u00e4, havahdun. K\u00e4yn mieless\u00e4ni l\u00e4pi menneit\u00e4 kuukausia, ihmettelen ajan nopeaa juoksua. Seuraava osoite on muutaman kilometrin etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin nykyinen \u2013 valummeko siis pikkuhiljaa Tampereelta takaisin Helsinkiin? Nyt ei ole sen aika. Matka on kesken. Onko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 mukaan poimittavaa vai onko tarkoitus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4nne jotakin \u2013 en tied\u00e4. Ehk\u00e4 molempia. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":648,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-646","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"jetpack_featured_media_url":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_3157.jpg","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=646"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":649,"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions\/649"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/648"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.hannakaisahartala.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}